1.1. Siviili-ilma-alusten tulossa, kauttakulussa, lähdössä ja laskeutumisessa tulee noudattaa Suomessa voimassa olevia siviili-ilmailua koskevia säännöksiä ja määräyksiä.
|
1.2. Eroavuudet ICAOn Annex 9 normeihin ja suosituksiin on annettu osassa GEN 1.7.
|
1.3. Suomi on liittynyt sopimukseen kauttakulusta kansainvälisessä lentoliikenteessä (The International Air Services Transit Agreement).
|
1.4. Suomi kuuluu EU:hun ja soveltaa kansalaisten vapaata liikkumista lisäävää Schengenin säännöstöä.
|
1.5. Eräitä määritelmiä:
Rajanylityslupa: Ilmaliikenteen osalta rajanylitysluvalla tarkoitetaan lupaa, joka tarvitaan Schengenin ulkorajan ylittävässä liikenteessä olevan ilma-aluksen halutessa käyttää ensimmäisenä saapumispaikkanaan tai viimeisenä lähtöpaikkanaan muuta kuin rajanylityspaikoista sekä rajatarkastustehtävien jakamisesta niillä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (901/2006) mainittuja lentoliikenteen rajanylityspaikkoja (ks. kohta 1.6.2.4, luvan hakeminen ks. kohta 4.2). |
Schengenin rajasäännöstö:
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/399, henkilöiden liikkumista rajojen yli koskeva säännöstö.
|
Schengenin säännöstö:
Schengenin säännöstöllä takoitetaan Amsterdamin sopimuksella 1. päivänä toukokuuta 1999 osaksi Euroopan unionin säännöstöä otettua kokonaisuutta, joka koostuu vuoden 1985 Schengenin sopimuksesta, vuoden 1990 Schengenin yleissopimuksesta, jäsenvaltioiden liittymissopimuksista sekä Schengenin toimeenpanevan komitean päätöksistä ja julistuksista, sekä tähän säännöstöön perustuvista myöhemmin annettuista säädöksistä.
|
Schengen-alue:
Muodostuu Schengenin sopimusten jäsenvaltioiden alueista. Schengen sopimusten jäsenvaltiot ovat Alankomaat, Belgia, Espanja, Islanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Latvia, Liechtenstein, Liettua, Luxemburg, Malta, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Sveitsi, Tanska, Tsekki, Unkari ja Viro.
|
Schengenin sisärajat:
lmaliikenteen osalta jäsenvaltioiden lentoasemia sisäisten lentojen osalta.
|
Schengenin ulkorajat:
Ilmaliikenteen osalta jäsenvaltioiden lentoasemia edellyttäen, että ne eivät ole sisärajoja.
|
Schengenin sisäinen lento:
Yksinomaan jäsenvaltioiden alueelta lähtevä ja jäsenvaltioiden alueelle saapuva, johon ei sisälly välilaskuja Schengenin ulkopuolisten maiden alueille.
|
Tullin lupa:
Tullin luvalla tarkoitetaan lupaa, joka tarvitaan EU:n tullialueen tai verorajan ylittävässä liikenteessä olevan taikka tullattavia tavaroita kuljettavan ilma-aluksen halutessa käyttää ensimmäisenä saapumispaikkanaan tai viimeisenä lähtöpaikkanaan muuta kuin kansainvälistä yhteisön lentoasemaa, (ks. kohta 1.6.2.4). Lupa voidaan myöntää siihen asetettavilla ehdoilla (luvan hakeminen, ks. kohta 5.2).
|
EU:n tullialue:
Muodostuu EU:n jäsenvaltioiden alueista.
|
EU:n veroalue:
Muodostuu EU:n jäsenvaltioiden alueista eräitä niiden osia lukuun ottamatta. Veroalueen ulkopuolisia, mutta kuitenkin tullialueeseen kuuluvia alueita ovat mm. Kanarian saaret, Kanaalin saaret ja Ahvenanmaa. Tullikohtelun osalta näitä lentoja käsitellään EU:n ulkopuolisina lentoina (ks. GEN 1.3, kohta 1.4). (6. arvonlisäverodirektiivi ja nk. järjestelmädirektiivi).
|
1.6. Suomeen saapuminen ja Suomesta lähteminen
|
1.6.1. Rajan yli lentäminen
|
1.6.1.1. Suomen valtion ilmatilaan saapuvan ilma-aluksen tulee noudattaa tarkoin lentosuunnitelmassa esitettyä lentoreittiä sekä säätää lentonsa siten, että rajan yli lentäminen tapahtuu mahdollisimman lähellä laskettua ylitysaikaa. Jos lento tapahtuu AIP:n ENR 3:ssa annettujen ATS-reittien ulkopuolella, on lentoreitti suunniteltava siten, että se noudattaa suorinta mahdollista lentosuuntaa maarajan tai aluemeren ulkorajan ylityskohdasta lentosuunnitelmassa ilmoitettuun laskupaikkaan tai liittymiskohtaan ATS-reitillä (ks. AIP, ENR 1.10, lentosuunnitelman sisältö).
|
1.6.1.2. Suomen ja Venäjän välisen rajan yli lentäminen tulee tapahtua julkaistujen ATS-reittien kautta (ks. myös Venäjän AIP).
|
1.6.1.3. Kun kysymyksessä on Suomen/Ruotsin tai Suomen/Norjan välisen rajan yli lentäminen, suositellaan julkaistujen ATS-reittien käyttämistä.
|
1.6.2. Ensimmäinen laskeutumispaikka ja viimeinen lähtöpaikka
|
1.6.2.1. Ilma-aluksen, joka laskeutuu Suomen alueelle tai lähtee Suomen alueelta, on ensimmäisenä laskeutumispaikkanaan tai viimeisenä lähtöpaikkanaan käytettävä rajanylityspaikoista sekä rajatarkastustehtävien jakamisesta niillä annetussa Valtioneuvoston asetuksen (901/2006) 6 §:ssä säädettyä lentoliikenteen rajanylityspaikkaa, mikäli alla olevista kohdista 1.6.2.2 - 1.6.2.4 ei muuta johdu.
|
Edellä mainittuja lentoliikenteen rajanylityspaikkoja ovat:
Enontekiö (EFET), Helsinki-Vantaa (EFHK), Ivalo (EFIV), Joensuu (EFJO), Jyväskylä (EFJY), Kajaani (EFKI), Kemi-Tornio (EFKE), Kittilä (EFKT), Kokkola-Pietarsaari (EFKK), Kuopio (EFKU), Kuusamo (EFKS), Lappeenranta (EFLP), Mariehamn (EFMA), Oulu (EFOU), Pori (EFPO), Rovaniemi (EFRO), Savonlinna (EFSA), Seinäjoki (EFSI), Tampere-Pirkkala (EFTP), Turku (EFTU) ja Vaasa (EFVA). |
Ahvenanmaan, Hangon ja Helsingin merivartioasemat ovat yksinomaan vedestä lähteville ja veteen saapuville lentokoneille tarkoitettuja rajanylityspaikkoja.
|
Kansainvälisestä liikenteestä tulee ilma-aluksen käyttäjän antaa ilmoitus sekä rajatarkastus- että tulliviranomaisille. Ilmoitukset voi antaa lentosuunnitelmalla ao. ATS-yksikön kautta.
|
Kansainvälisellä lentoasemalla on tulli- ja rajatarkastus pysyvästi järjestetty AIP:n osassa AD 2 annettujen lentoasemakohtaisten toiminta-aikojen mukaisesti.
|
1.6.2.2. Schengen-alueen sisäiset lennot
|
Ilma-alus, joka on sisäisellä lennolla, voi käyttää kaikkia lentopaikkoja ensimmäisenä laskeutumispaikkanaan tai viimeisenä lähtöpaikkanaan, mikäli EU:n tullilainsäädännöstä ja/tai oikeudesta käyttää sotilaslentopaikkoja ei muuta johdu.
|
Sisäisestä lennosta, jolla saavutaan Suomen ilmatilaan tai poistutaan sieltä, tulee ilma-aluksen käyttäjän tehdä lentosuunnitelma. Vahvistettua lentosuunnitelmaa ei voi muuttaa lennon aikana siten, että poistutaan Schengen-alueelta.
|
Huom. Norja ja Islanti eivät ole EU:n jäsenvaltioita, joten muulle kuin ensisijaiselle kansainväliselle lentoasemalle laskeutuminen ko. valtiosta tultaessa tai ko. valtioon lähteminen edellyttää tullin myöntämää lupaa. Luvan hakemisen osalta katso kohta 5.2.
|
1.6.2.3. EU:n tullialueen sisäiset lennot
|
Ilma-alus, joka lentää suoraan toisesta EU:n jäsenmaasta toiseen pysähtymättä EU:n tulli- tai veroalueen ulkopuolella, voi käyttää kaikkia lentopaikkoja ensimmäisenä saapumispaikkanaan tai viimeisenä lähtöpaikkanaan, mikäli Schengenin säännöstöstä ja/tai oikeudesta käyttää sotilaslentopaikkoja ei muuta johdu.
|
Huom. Muiden kuin kansainvälisten lentoasemien käytön edellytykset:
|
Suomen ja toisen EU-maan välille tehdyn lentosuunnitelman muuttaminen lennon aikana siten, että ilma-alus laskeutuisi EU:n tulli- tai veroalueen ulkopuolelle, on kielletty.
|
Verorajan ylittävästä lennosta (jota käsitellään EU:n ulkopuolisena lentona) tehtyä lentosuunnitelmaa ei voi lennon aikana muuttaa veroalueen sisäiseksi lennoksi.
|
Tullitoimenpiteitä ei kohdisteta Euroopan yhteisön sisäliikenteessä kuljetettaviin tavaroihin, ellei toimenpiteeseen ole erityistä syytä. Jos tavaran kuljettamisen edellytyksenä Suomen alueelle tai alueelta on viranomaisen myöntämä lupa, mutta asianmukaista lupaa ei ole myönnetty, tavaroita kuljettavan henkilön on ilmoitettava tavara tulliviranomaiselle myös silloin, kun sitä kuljetetaan yhteisön sisäisessä liikenteessä.
|
ATS-yksikön välityksellä tulliviranomainen voi määrätä ilma-aluksen laskeutumaan kansainväliselle tai muulle lentoasemalle tarkastusta varten.
|
Huom. Kaikki EU-valtiot eivät sovella Schengenin säännöstöä, joten muulle kuin kansainväliselle lentoasemalle laskeutuminen ko. valtiosta tultaessa tai ko. valtioon lähteminen edellyttää rajanylityslupaa, mikäli kyse ei ole rajanylityspaikoista sekä rajatarkastustehtävien jakamisesta niille annetun valtioneuvoston asetuksen (901/2006) mukaisesta lentoliikenteen rajanylityspaikasta. Luvan hakemisen osalta katso kohta 4.2.
|
1.6.2.4. Schengenin ja/tai EU:n tullialueen ulkopuolinen liikenne
|
Alla olevassa taulukossa lueteltuja lentoasemia ja muita laskeutumispaikkoja voidaan luvanvaraisesti käyttää Schengenin ulkopuolisten valtioiden ja/tai EU:n tullialueen ulkopuolisten sekä EU:n veroalueen ulkopuolisten maiden liikenteeseen.
|
Tarvittavat luvat ja niitä koskevat ennakkoajat on myös esitetty ao. taulukossa.
|
|
1.7. Saapumisen / lähdön tulee tapahtua AIS-julkaisulla ilmoitettuina ao. ATS-yksikön toiminta-aikoina.
|
Tulli perii lentoasemakohtaisten aukioloaikojensa ulkopuolella ja aina muualla (kuin kansainvälisellä yhteisön lentoasemalla) tehtävästä ilma-alusselvityksestä ja mahdollisista matkakorvauksista ja odotusajasta erillisen maksun. Maksut koskevat sekä kaupallisia että ei-kaupallisia lentoja.
|
1.8. Ulkomaille rekisteröityjen kansallisen sääntelyn piirissä olevien ilma-alusten lentotoiminta Suomessa
|
Alla olevia vaatimuksia sovelletaan ulkomaisiin ilma-aluksiin, joilla ei ole ICAO Annex 8-vaatimukset täyttävää lentokelpoisuustodistusta.
|
Ilma-aluksella, joka on rekisteröity Chicagon kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimukseen (1944) liittyneessä valtiossa, saa lentää Suomen alueelle, alueella, alueelta, jollei lennolla ole kaupallista tarkoitusta eikä kyseessä ole säännöllinen kansainvälinen liikenne. Lennosta on esitettävä lentosääntöjen ja AIP:n ENR-osan mukainen lentosuunnitelma.
|
Hakemukset on osoitettava Liikenne- ja viestintävirastolle seuraavaan osoitteeseen:
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom PL 320 00059 TRAFICOM AFS: EFCAYAYX E-mail: flightpermissions@traficom.fi |
3.1. Euroopan talousalueen säännöstön mukainen liikenne
|
3.1.1. Euroopan talousalueen säännöstöä sovelletaan Euroopan unionin jäsenmaissa sekä Norjassa, Islannissa ja Liechtensteinissa toimiluvan saaneisiin yrityksiin näiden valtioiden sisäisessä ja välisessä liikenteessä. Lisäksi liikenne Sveitsin ja Euroopan unionin jäsenmaiden välillä on vapautettu erillisellä sopimuksella.
|
3.2. Liikenne Euroopan talousalueen ulkopuolelle ja ulkopuolelta
|
3.2.1. Lentoliikenteessä on noudatettava Suomen lainsäädäntöä, Suomen ja lentoyhtiön kotimaan välistä lentoliikennesopimusta tai muuta näiden maiden viranomaisten välistä sopimusta.
|
3.2.2. Kolmansien maiden lentoyhtiöt saavat harjoittaa säännöllistä tai ei-aikataulunmukaista kaupallista ilmakuljetustoimintaa EU:n perussopimusten alaiselle alueelle, tämän alueen sisällä tai tältä alueelta sen ulkopuolelle vain, jos niillä on Euroopan lentoturvallisuusviraston (EASA) asetuksen (EU) N:o 452/2014 mukaisesti myöntämä hyväksyntä.Tämä koskee myös niitä yhtiöitä, joilla on EU:n lentoyhtiön kanssa wet-lease -sopimus tai jotka suorittavat lentoja EU:n lentoyhtiön kanssa yhteisellä reittitunnuksella (code-sharing).
|
Hyväksyntähakemus ja tarvittavat liiteasiakirjat on toimitettava EASAlle vähintään 30 päivää ennen toiminnan suunniteltua aloituspäivää.
|
Kolmannen maan lentotoiminnan harjoittaja voi kuitenkin suorittaa sairaankuljetuslentoja tai yksittäisen ei-aikataulunmukaisen lennon tai tällaisten lentojen sarjan odottamattoman, välittömän ja kiireellisen lentotoiminnallisen tarpeen vuoksi ilman etukäteen saatua hyväksyntää edellyttäen, että:
|
(1) lentotoiminnan harjoittaja ilmoittaa asiasta EASAlle ennen ensimmäisen lennon aiottua päivämäärää EASAn vaatimassa muodossa ja vaatimalla tavalla;
|
(2) lentotoiminnan harjoittajaa ei ole asetettu toimintakieltoon asetuksen (EY) N:o 2111/2005 perusteella; ja
|
(3) lentotoiminnan harjoittaja hakee hyväksyntää 10 työpäivän kuluessa siitä päivästä, jolloin EASAlle annettiin ilmoitus.
|
Suoritettavat lennot on yksilöitävä ilmoituksessa. Tällaisia lentoja voidaan harjoittaa enintään kuuden peräkkäisen viikon ajan ilmoituksen päivämäärästä lukien tai siihen asti, kun EASA on tehnyt päätöksen hyväksyntähakemuksesta, sen mukaan kumpi näistä ajankohdista on aikaisempi. Lentotoiminnan harjoittaja voi tehdä tällaisen ilmoituksen 24 kuukauden jaksolla vain kerran.
|
Hyväksyntää ei vaadita niille lentotoiminnan harjoittajille, jotka lentävät EU:n alueen yli ilman suunniteltua laskeutumista.
|
Lisätietoa EASAn Internet-sivuilta:
|
Huom. Jäsenvaltiot vastaavat edelleen lentolupien myöntämisestä. EASAn antama turvallisuushyväksyntä on yksi ennakkoedellytys sille, että asianomainen EU:n jäsenvaltio voi myöntää lentoluvan tai vastaavan asiakirjan jäsenvaltion ja kolmannen maan välisen lentoliikennesopimuksen mukaisesti.
|
3.2.3. Chicagon yleissopimuksen (Chicago Convention 1944) jäsenvaltion lentoyhtiön kauttakulku Suomen alueen yli on sallittua ei-säännöllisessä lentoliikenteessä ilman ennakkolupaa. Säännöllisessä reittilentoliikenteessä kauttakulku Suomen alueen yli on sallittu ilman ennakkolupaa sellaisesta maasta olevalle lentoyhtiölle, minkä maan kanssa kauttakulusta on sovittu joko sopimuksessa kauttakulusta kansainvälisessä lentoliikenteessä (Transit Agreement 1944) tai muussa sopimuksessa Suomen kanssa. Muissa tapauksissa kauttakululle Suomen alueen yli on haettava lupaa Liikenne- ja viestintävirastolta.
|
3.2.4. Suomen ja kolmansien maiden välisiä säännöllisen lentoliikenteen reittioikeuksia ja liikenneohjelmia koskevat lupahakemukset tulee toimittaa Liikenne- ja viestintävirastolle.
|
3.2.5. Euroopan talousalueen ulkopuolelta toimiluvan saaneiden lentoyhtiöiden on toimitettava hakemus ei-aikataulunmukaista lentoliikennettä varten Liikenne- ja viestintävirastolle viimeistään 48 tuntia ennen lentojen aloittamista. Viikonloppuja ja yleisiä vapaapäiviä ei lasketa mukaan määräaikaan.
|
Liikenne- ja viestintävirastolle on toimitettava seuraavat tiedot:
|
Lisäksi Liikenne- ja viestintävirastolle on toimitettava tiedot voimassa olevista vakuutuksista kolmannelle osapuolelle aiheutettua vahinkoa vastaan sekä tiedot matkustajavastuuvakuutuksesta.
|
Muutoksista on ilmoitettava Liikenne- ja viestintävirastolle niin pian kuin se on mahdollista.
|
4.1. Suomen ja EU:n ulkopuolisen maan välisessä kansainvälisessä liikenteessä olevan ilma-aluksen tulee käyttää ensimmäisenä saapumispaikkanaan ja viimeisenä lähtöpaikkanaan rajanylityspaikoista sekä rajatarkastustehtävien jakamisesta niillä annetussa Valtioneuvoston asetuksen (901/2006) 6 §:ssä säädettyä lentoliikenteen rajanylityspaikkaa, ellei erillistä rajanylityslupaa (ks. kohta 4.2.) ole saatu.
|
Yksinomaan vedestä lähteville ja veteen saapuville lentokoneille tarkoitettuja rajanylityspaikkoja ovat Ahvenanmaan, Hangon ja Helsingin merivartioasemat.
|
4.2. Rajanylityslupaa haetaan siltä alueelliselta rajavartioviranomaiselta, jonka toimialueeseen hakemuksessa mainittu saapumis- ja lähtöpaikka kuuluvat. Kirjallinen lupahakemus toimitetaan ao. alueelliselle rajavartioviranomaiselle, joiden osoitteet on annettu osassa GEN 1.1.
|
4.2.1. Lupahakemus tulee esittää ao. viranomaiselle seuraavia minimiaikarajoja noudattaen:
|
4.2.2. Kirjallisessa hakemuksessa tulee olla seuraavat tiedot:
|
4.2.3. Rajanylityslupaan voidaan sisällyttää rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi välttämättömiä ehtoja. Rajanylityslupa voidaan peruuttaa tai sen ehtoja muuttaa, jos olosuhteet luvan antamisen jälkeen muuttuvat niin, että menettelystä voi aiheutua vaaraa rajaturvallisuuden ylläpitämiselle. Päätökseen, jolla rajanylityslupaa koskeva hakemus hylätään tai jolla lupa peruutetaan taikka jolla lupaehtoja muutetaan, ei saa hakea muutosta valittamalla.
|
4.3. Ilma-aluksen päällikön tai tämän edustajan on annettava maahantulo- tai maastalähtöpaikan rajatarkastusviranomaiselle matkustaja- ja miehistöluettelo. Tiedot voidaan luovuttaa teknisen käyttöyhteyden avulla. Luettelosta tulee käydä ilmi jokaisen siihen merkityn henkilön suku- ja etunimi, syntymäaika, sukupuoli ja kansalaisuus, ilma-aluksen kansallisuus- ja rekisteritieto sekä saapumis- ja lähtöpaikka.
|
4.4. EU:n ulkorajan yli matkustajia ammattimaisesti kuljettavan lentoliikenteen harjoittajan on lisäksi erikseen toimitettava rajatarkastusviranomaiselle tämän pyynnöstä seuraavat matkustajatiedot (Advanced Passenger Information): matkustusasiakirjan numero ja tyyppi, kansalaisuus tai kansalaisuudettomuus, koko nimi, syntymäaika, EU:n ulkorajan ylityspaikka, kuljetuksen koodi, kuljetuksen lähtö- ja saapumisaika, kuljetettujen henkilöiden kokonaismäärä (matkustajat ja miehistö) sekä alkuperäinen lähtöpaikka (myös EU:ssa). Tiedot on toimitettava sähköisesti tai jos se ei ole mahdollista, muulla asianmukaisella tavalla, välittömästi lähtöselvityksen päätyttyä.
|
4.5. Yleisilmailijan on toimitettava lentosuunnitelmansa sekä tiedot matkustajien henkilöllisyydestä määränpäävaltion ja tarvittaessa ensimmäisen maahantulovaltion rajavartijoille ennen lähtöä, jos kyseessä on lento kolmanteen maahan tai kolmannesta maasta.
|
5.1. Suomen ja EU:n ulkopuolisen maan välisessä kansainvälisessä liikenteessä olevan ilma-aluksen tulee ensimmäisenä saapumispaikkanaan ja viimeisenä lähtöpaikkanaan käyttää kansainvälistä lentoasemaa, mikäli erillistä tullin lupaa (ks. kohta 5.2.) ei ole saatu.
|
5.2. Tullin lupaa haetaan kirjallisesti Lentotullista, jonka osoite on annettu osassa GEN 1.1.
|
5.2.2. Kirjallisessa hakemuksessa tulee olla seuraavat tiedot (tiedot ovat vastaavat kuin rajavartioviranomaiselle osoitettavassa hakemuksessa):
|
5.2.3. Hakemuksia ei käsitellä viikonloppuisin eikä arkipyhinä.
|
5.3. Tulliviranomainen voi sisällyttää lupaehtoihinsa tullivalvontaa ja -selvitystä koskevia määräyksiä.
|
5.4. Tullivalvontaa varten ilma-aluksen käyttäjän tulee antaa ilmoitus kansainvälisessä lentoliikenteessä olevan ilma-aluksen saapumisesta tai lähtemisestä tulliviranomaisille.
|
5.5. Ilma-aluksen tulliselvitysasiakirjaksi EU-maiden ulkopuolisessa liikenteessä hyväksytään ilma-alusilmoitus. Sen tulee olla ilma-aluksen päällikön tai lentoyrityksen valtuuttaman asiamiehen allekirjoittama.
|
5.6. llma-alusilmoitus annetaan tulliviranomaisille yhtenä kappaleena. Ilma-aluksen lastiluetteloa tai sen kaksoiskappaletta voidaan käyttää ilma-alusilmoituksena.
|
5.7. Selvitysasiakirjat voidaan hyväksyä myös englannin- tai ranskankielisinä. Tarvittaessa tulliviranomainen voi vaatia suomen- tai ruotsinkielisen käännöksen esitettävistä asiakirjoista.
|
6.1. Kansainvälisessä liikenteessä olevaan ilma-alukseen tai siinä matkustaviin ei yleensä kohdisteta terveysvalvontaa.
|
6.2. Terveystarkastuslentoasemia ovat Helsinki-Vantaa (EFHK) ja Turku (EFTU). Molemmat lentoasemat toimivat nimettyinä karanteenilentoasemina siten, kuin kohdassa AD 1.4 on kuvattu.
|
6.3. Erittäin vakavasta tartuntatautitapauksesta lennolla olevassa ilma-aluksessa on etukäteen ilmoitettava määränpäänä olevan lentoaseman lennonjohdolle.
|
6.4. Toimivaltaisilla viranomaisilla on tartuntatautitapauksissa oikeus päättää ilma-aluksen eristämisestä ja antaa ohjeita ilma-aluksen siivouksesta yms.
|